...ja postaus on kuvaton taas...ja marisen!
Mie aamulla mietin itkua,tapahtui nimittäin,että kun väki lähti ja jäin yksin,mie parahdin itkuun,syystä tai syyttä,miten sen nyt kukakin katsoo.Itkulla on terapeutttinen vaikutus,ainakin minuun,ei aina,mutta nyt oli.
Mies eilen aikansa mietittyään,että kertoako vai ei,kertoi kuitenkin...oli ollut vanhempiinsa puhelin yhteydessä,tarkoitushan olisi miehen poikien kanssa lähteä avustamaan vanhempiensa muuttoa ensi viikonlopuksi. Mies oli puhelun lopussa kertonut,että on Tarja neulonut jotakin tuliaisiksi...no anopin mielestä se on mielistelyä ja perinnön kärkkymista(siis minkä perinnön!),joten tuliaiset jääköön odottelemaan muuta kohdetta,tosin on epävarmaa,viitsiikö mieskään lähteä,taitaa ottaa häntäkin pannuun sen verran kovasti,ans kattoo nyt!Mie itkin turhan työn takia kulutettuja tunteja,mie itkin lämpöisiä ajatuksia,jotka kuuluu jollekkin tehdessäni jotakin,mie olin pinnallinen ja itsekäs ja itkin...ja kyllä teki hyvää!

En mie pelkästään marise,Noora meni kouluun,lääkkeet siis tehoaa,Hennu meni myös  kouluun ja Juuso meni pakkaamaan asuntolaan tavaroita,sairaslomaa on toukokuun loppuun,eikä koulu ota  sairaslomalaista kouluun,joten Juuson kesäloma alkoi...

Tieasiakin alkaa olla hyvällä mallilla,auttoi varmasti Herra Isoherran auton juuttuminen mutaan,soraa on ajettu rekkalasteittain tielle,mutta lunta on vielä paaaaljon sulamatta ja lisää tulee taivaan täydeltä,joten nähtäväksi jää,millaiseksi tien kunto muuttuu.

Miun työpäivä tällä viikolla onkin perjantai,kehitysvammaiset ystäväni käyvät joka kuukausi paikallisen diakonissan järjestämässä Biblia-draamassa,mie olen yksi, joka lähtee joka kerran seuraksi.Perjantaina tulee myös päiväkodin lapsia tutustumaan kehitysvammaisiin ja hälventämään ennakkoluuloja!

Tänään edessä ruokaostosten teko ja Juuson haku ja jostakin kumman syystä kotitöitäkin riittää ihan kiitettävästi!