...ei vaan ole huvittanut päivitellä.

Jokaisella pitäisi olla oma henkilökohtainen kyttääjä ja anonyymi kirjoittelija,niin kuin minulla.Luulen tietäväni,kuka hän on.Ilmeisesti kärsii mielenterveysongelmista.Hyvä vaan,että on joku,jolle saa purkaa itseään,anonyymisti.

Se on saanut miut miettimään,olenko todellakin päässyt elämässäni helpolla.En taida olla,mutta se on kasvattanut miut sellaiseksi kuin olen.Epäilijöille ja myös itselleni muistiin,miksi olen tälläinen...

Aikoinaan,kun Henna syntyi,vuonna 1990 lokakuussa,tyttö vietti 6 ensimmäistä elinviikkoaan vastasyntyneiden teholla.Tyttö pääsi vasta 3 päivän ikäisenä pikaisesti äidin syliin ensimmäistä kertaa.Tutkimuksia,veren vaihtoja,verentankkausta,jälleen tukimuksia loputtomasti,diagnoosina autoimmunologinen trombosytopenia.Verihiutaleita oli vähän,normaalisti arvojen pitäisi olla yli 150,Hennalla oli 2.Siitä selvittiin.Seuraavien raskauksien aikana jokainen kohdussa kasvava lapsi tutkittiin napasuonipunktioiden avulla 2 viikon välein.Juuso Naistenklinikalla Helsingissä(jossa myös syntyi,asuimme Jyväskylässä),Noora ja Eetu tutkittiin Kuopion Yliopistollisessa ja Joona Oulun Yliopistollisessa,siis 2 viikon välein.Lisäksi Juuson ja Nooran välissä miulle tehtiin raskaudenkeskeytys,koska jouduin käyttämään kovia lääkkeitä sappivaivoihin,josta pääsin tähystyksessä tehdyn poiston jälkeen.Keskeytys oli kova paikka,mutta välttämätön,koska lääkkeet olivat voineet vahingoittaa vauvaa...

Eetu sairastui pienenä,n. 1,5 vuotiaana aivokuumeeseen.Kamalaa,kun lapsi näytti olevan hereillä,mutta ei tuntenut eikä sietänyt kenenkään kosketusta.Sairaalassa poika oli useamman viikon ja tutkimuksissa löytyi aivoista vamma.Oikea otsalohko oli joko sikiöaikana tai aivokuumee naikana vaurioitunut.Oikeassa otsalohkossa aivokudoksen paikalla oli aivo-selkäydin nestettä ja lastenneurologi sekä psykiatrisen puolen ihmiset tutkivat,kuinka vaikutta pienen miehen elämään.Onneksi lapsen aivot on arvaamattomat.Muut aivon osat ottavat vaurioituneen osan tehtävät hoitoonsa.Eetu on erittäin järkevä,fiksu nuori mies,täyttää 16.

Joona sairastui ristiäispäivänä astmaan,vietiin heti nimenannon jäkeen sairaalaan.Todettiin maitoallergia,joten 2 vuotiaaksi asti juotiin apteekista saatavaa soija maitoa ja käytössä oli jatkuvasti spiira.Nyt Joona on laiskanpulskea astmaton nuori mies,meidän gramofoonin neulalla pistetty puheripulia kärsivä murros-ikäinen.

Puhumattakaan miistä lukemattomista korvatulehduksista.Jokainen muksu sairasti n. 4 vuotiaaksi asti jatkuvasti korviaan.Putkitus kertoja on ollut lukematon määrä,samoin osastohoitoja korvatulehdusten takia.

Eli ei ole ollut helppoa tämä elo,mutta osaan olla kiitollinen,iloinen ja onnellinen jokaisesta lapsesta,jokaisesta päivästä,niistä vaikeistakin.Koska ilman niitä minä en olisi minä,eikä lapset niitä lapsia ja nuoria,eikä mieheni niin ihana ja ymmärtäväinen kuin on.Jos joku tykkää tästäkin ottaa herneen nenäänsä,niin ihan vapaasti.Itsetuntoni on kohdallaan ja kestän kyllä sen

 

Jotta ei menisi ihan käsityöttömäksi tämäkään postaus,niin Pupulangasta tehty neule alkaa hiljalleen valmistua.Todennäköisesti se tulee esittelyyn seuraavaksi.